Kokeilin jälleen kerran ihastumista. Se ei todellakaan ole minua varten. Miksi en pysty valitsemaan kehen ihastun? Miksi tunteet vain ohjailevat minua miten sattuu ja päättää puolestani. En pidä sellaisesta. Joka kerta kun ihastun päätän, että tämän miehen takia en itke ja että tämä mies ei minua satuta. Kuinkas taas kävikään. Kaikki loppui ennen kuin oikeastaan ehti edes alkaakaan. Sain kuulla ulkopuolisilta liikaa kaikkea, ja nyt en tiedä ketä tai mitä uskoa. Lisäksi aavistin heti, ettei tästä jätkästä tule seuraamaan mitään hyvää, mutta silti. Silti minä lähdin leikkiin mukaan. Kysymys kuuluu, miksi? I have no idea. Olen kai vain liian hyväuskoinen. Milloin on minun vuoroni olla rakastunut, hölmö ja kerrankin kaunis? Milloin löydän sen unelmien prinssini?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti