Rakastan sitä tunnetta kun pysähdyn hetkeksi miettimään ihan itsekseni ja tajuan kuinka kaikki hyvin asiat onkaan. Hymy leviää kasvoilleni ja tajuan olevani onnellinen. Onnellisuuteen ei tarvita mitään ihmeitä, riittää kun tyytyy siihen mitä on ja osaa iloita pienistäkin asioista sekä hetkistä. Olen oppinut elämältä paljon, mutta yksi niistä tärkeimmistä on se, että joskus kun on paha mieli pitää hetkeksi pysähtyä ja antaa mielen tulvia iloisista asioista ja niistä kaikista hyvistä asioista mitä elämässä on. Tietenkin välillä täytyy surra, itkeä ja olla surullinen, se kuuluu elämään ja se kasvattaa. Mutta täytyy muistaa ettei pidä lähteä tavoittelemaan onnellisuutta liian kaukaa. Elämä on ihanaa! Se, että minut saa hymyilemään ei vaadita paljon. Rakastan hymyillä ja olla iloinen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti