tiistai 7. elokuuta 2012

I did it again!

Minä tein sen taas, minä tein sen taas, minä tein sen taas! -.- Jaa minkä? No, minäpä kerron.

Eräänä hyvin sekavana iltana (alkoholilla oli osuutta asiaan) olimme parin ystäväni kanssa viettämässä iltaa baarissa. Kaikkien ajauduttua eri teille, päädyin erään "kaverini" luo yöksi. Okei, kaikki kuullostaa ihan normaalilta, mutta kyseinen kaverini olikin exmelkeinpoikaystäväni, jonka kanssa on ollut ns. juttua moneen otteeseen. Meidän välillämme on aina ollut jonkinlainen selittämätön yhteys, ja jotenkin häneen on kerta toisensa jälkeen helppo ihastua aina vain uudestaan. Nyt emme olleet nähneet aikoihin, olimme vain tekstailleet. Monien mutkien jälkeen päädyin ikäänkuin vahingossa hänen luokseen. En olisi todellakaan mennyt, jos hän olisi viitsinyt mainita erään pikkuseikan, nimittäin sen, että hänellä on tyttöystävä. 

Minä vakuutin, etten halua säätää varatun kanssa mitään. Istuin kauan tuolilla naama väärinpäin vihaisena siitä, ettei hän kertonut minulle. Hän yritti saada minua edes nukkumaan viereensä sänkyyn. Minä en suostunut. Hetken kuluttua, jollain taikatempulla hän kuitenkin sai minut sänkyyn. Luultavasti alkoholi veressäni päätti, että menen sittenkin nukkumaan hänen viereensä. Olin jo hieman leppynyt ja myös hyvin väsynyt, joten ehkä siksi sänky kuullosti paremmalta nukkumapaikalta kuin kova ja epämukava tuoli. Juttelimme valehtelematta lähes kaksi tuntia (luit oikein, juttelimme, vain juttelimme). Juttelumme taukosi välillä tuijotuksiin, vain tuijotimme toisiamme. Yritin koko ajan hivuttautua kauemmaksi ja yritin olla hipaisematta hänen jalkojaan. Yhtäkkiä hän sanoi, ettei voi enää vastustaa kiusausta, olin ymmälläni, enkä heti tajunnut mitä hän tarkoitti. En voinut itsekään enää vastustella kun hän kysyi saako hän suudella minua. Eikä se todellakaan jäänyt siihen yhteen suudelmaan, ei todellakaan. Voitte vain kuvitella mitä tapahtui...if u know what I mean.



Miksi? Oi miksi niin tapahtui. En saa sitä yötä mielestäni, en vaikka kuinka yritän. Pahinta on, että todistin jälleen kerran aitiopaikalta kuinka mies pettää naistaan. En ole tällainen, en ole parisuhteiden rikkoja, en ole paha. Niin vain tapahtui. Vain muutama postaus takaperin kerroin melkein identtisestä tapahtumasta, enkä halua sitä samaa tapahtumakierrettä enää. En halua joutua valintaprosessin keskelle, uskoa valheisiin, tulla valituksi, sitten jätetyksi. Kyseinen poika nimittäin sanoi minulle tutun lauseen. 
"minulla ja tyttöystävälläni ei mene kovin hyvin, olemme eroamassa." Tunsin dejavun. Olen kuullut samat sanat ennenkin. Viime kerralla juuri kun kaikki oli hyvin, hän oli valinnut minut ja jättänyt tyttönsä, kaikki meni säpäleiksi ja hän palasi eksänsä luo. Mitä jos niin käy taas, voinko luottaa enää kehenkään? En uskalla ihastua, mutta pelkään, että niin on käymässä taas..



6 kommenttia:

  1. vaihtelun vuoks ihanan "syvällistä" ja tekstipainotteista tekstiä on kiva lukea! :-) yleensä tykkään kuvablogeista, mutta tää on mielenkiintonen!

    http://o-something.blogspot.fi/

    VastaaPoista
  2. Hirveetä, miten noin pääs käymään, pettäminen ja petetyks tuleminen on aina niin hirveetä... Mut toivottavasti asiat menee hyvin etkä saa hirveitä omatunnontuskia hartioilles kannettavaks. Anyway, kirjotat niin älyttömän kauniisti ja TUNTEELLA. Tätä oli älyttömän kiva lukea :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin.. Kyllä tää tästä, toivottavasti! Kiiiitos ihan hirmusesti! :)

      Poista
  3. Eeeeih !! Eipä sillä pojalla olisi tyttöystävää.. !!!! :(

    -s

    VastaaPoista